Avioehto -välillä hyvinkin arka puheenaihe. Silti halusin vähän nostaa ajatuksiani muillekin. Meillä keskustelu avioehdosta lähti käyntiin niinkin tyhmästä vitsistä, kuin "mitä jos mä voittaisin lotossa ja sitte jos tuliski ero, niin sähän veisit kaikki mun rahat" -tyyppisesti, hahah! :D Joten ei alkuun puhuttu asiasta kovinkaan vakavasti. Ei myöskään olla keskusteltu aiheesta aikaisemmin, kun jotenkin ei kokenut sitä tärkeäksi, koska kummatkin ollaan opiskelijoita, joilla ei omaisuutta vielä juurikaan ole. (yes I know, oli hölmöä ajatella niin ;D) Mutta nyt kun tämän jälkeen on ottanut asioista hieman selvää, päädyttiin siihen, että meille sellainen tulee. Kuitenkin sopimukseen kirjataan niin, että avioehto astuu voimaan vain avioliiton päättyessä eroon, ei kuolemaan päättyessä. Tosin, tuollainen sopimus saattaa kuulostaa jonkin korvaan siltä, että uskoo eron tulevan jossain vaiheessa. Mutta mun mielestä se on aika hölmöä ajatella niin. Kuka ajattelee naimisiin mennessään, että avioero tulee jossain vaiheessa kuitenkin? Ei varmaan kukaan? Avioliitoista kuitenkin noin puolet päättyy avioeroon, eikä meistä kukaan voi tietää kenen kohdalla niin käy. Olen nähnyt kommentteja, joissa sanotaan että "aiomme huoltaa parisuhdettamme niin paljon, ettei ero tule kysymykseenkään". Minäkin aion huoltaa parisuhdettamme, mutta silti en pysty näkemään millainen tilanteemme on vaikka kymmenen vuoden päästä, niin kylmältä kun se kuulostaakin. Minä rakastan miestäni nyt ja olen valmis tekemään kaikkeni sen eteen, että meillä on hyvä olla yhdessä. Mutta silti, en voi ikinä tietää mitä tulevaisuudessa tapahtuu.
Häät 2016 ryhmässä asiaa kommentoitiin mielestäni aika hyvin. Avioehto on ikäänkuin vakuutus, jonka ottaa avioliittoon astuessaan. Yhtälailla otamme esim. kotivakuutuksia, vaikka emme odotakaan talomme palavan. Näin voi ajatella, että ottaa avioehdon, vaikka ei odotakaan että erottaisiin.
Jostain artikkelista luin myös aika osuvasti, että avioehto on myös tavallaan osoitus siitä, että menee naimisiin puhtaasti rakkaudesta, eikä toisen omaisuuden vuoksi.
Koen, että myös mahdollisten tulevien perintöjen vuoksi on tärkeää sopia avioehdossa, miten pari haluaa niiden kanssa tehdä. Avioehto voidaan myös laittaa koskemaan vain jotain tiettyä omaisuutta, yritystä tms. Tällaisten asioiden kanssa siis kannattaa olla huolellinen. Ja myöskin totesimme, että avioehdon tekemiseksi kannattaa käyttää lakimiestä apuna, jotta siitä tulee täysin sellainen, kuin aviopari haluaa.
Jokatapauksessa, avioehdolla on jostain syystä mielestäni liian negatiivinen sävy. Ymmärrän kyllä tavallaan heitäkin, jotka eivät missään tapauksessa avioehtoa halua. Itse olen kuitenkin kuullut sen verran tarinoita siitä, kuinka hankalaa ositukset eron sattuessa saattavat olla, joten itselleni en sellaista tilannetta haluaisi. Kun avioehto on allekirjoitettu, ei tarvitse jossitella mikä kuuluu kenellekin, jos avioero tulisikin. Itse näen avioehdon positiivisena asiana, sekä tavallaan sellaisena luottamuksena toiseen, kun asiasta pystyttiin sopimaan ja keskustelemaan avoimesti. Suosittelen siis jokaista käymään keskustelun aiheesta läpi, jos sitä ette ole vielä tehneet! :) Suosittelen myös kovasti ottamaan selvää, mitä avioliitto lain puolesta merkitsee, mikäli sitäkään ei ole vielä tehnyt!
Noh, tämän tilityksen jälkeen kuitenkin pakko vielä sanoa, että toivon kuitenkin sydämeni pohjasta, että olemme yhdessä vielä silloinkin, kun ryppyisinä istumme kiikkustuolissa! <3 Kun paperi on allekirjoitettu, sen toivottavasti saa unohtaa sinne maistraattiin, eikä kaivaa sitä sieltä esiin, ennen kuin kuolema meidät erottaa!
Mitäs mieltä te olette avioehdosta?
