torstai 25. kesäkuuta 2015

Avioehdosta

Avioehto -välillä hyvinkin arka puheenaihe. Silti halusin vähän nostaa ajatuksiani muillekin. Meillä keskustelu avioehdosta lähti käyntiin niinkin tyhmästä vitsistä, kuin "mitä jos mä voittaisin lotossa ja sitte jos tuliski ero, niin sähän veisit kaikki mun rahat" -tyyppisesti, hahah! :D Joten ei alkuun puhuttu asiasta kovinkaan vakavasti. Ei myöskään olla keskusteltu aiheesta aikaisemmin, kun jotenkin ei kokenut sitä tärkeäksi, koska kummatkin ollaan opiskelijoita, joilla ei omaisuutta vielä juurikaan ole. (yes I know, oli hölmöä ajatella niin ;D) Mutta nyt kun tämän jälkeen on ottanut asioista hieman selvää, päädyttiin siihen, että meille sellainen tulee. Kuitenkin sopimukseen kirjataan niin, että avioehto astuu voimaan vain avioliiton päättyessä eroon, ei kuolemaan päättyessä. Tosin, tuollainen sopimus saattaa kuulostaa jonkin korvaan siltä, että uskoo eron tulevan jossain vaiheessa. Mutta mun mielestä se on aika hölmöä ajatella niin. Kuka ajattelee naimisiin mennessään, että avioero tulee jossain vaiheessa kuitenkin? Ei varmaan kukaan? Avioliitoista kuitenkin noin puolet päättyy avioeroon, eikä meistä kukaan voi tietää kenen kohdalla niin käy. Olen nähnyt kommentteja, joissa sanotaan että "aiomme huoltaa parisuhdettamme niin paljon, ettei ero tule kysymykseenkään". Minäkin aion huoltaa parisuhdettamme, mutta silti en pysty näkemään millainen tilanteemme on vaikka kymmenen vuoden päästä, niin kylmältä kun se kuulostaakin. Minä rakastan miestäni nyt ja olen valmis tekemään kaikkeni sen eteen, että meillä on hyvä olla yhdessä. Mutta silti, en voi ikinä tietää mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

Häät 2016 ryhmässä asiaa kommentoitiin mielestäni aika hyvin. Avioehto on ikäänkuin vakuutus, jonka ottaa avioliittoon astuessaan. Yhtälailla otamme esim. kotivakuutuksia, vaikka emme odotakaan talomme palavan. Näin voi ajatella, että ottaa avioehdon, vaikka ei odotakaan että erottaisiin.
Jostain artikkelista luin myös aika osuvasti, että avioehto on myös tavallaan osoitus siitä, että menee naimisiin puhtaasti rakkaudesta, eikä toisen omaisuuden vuoksi.

Koen, että myös mahdollisten tulevien perintöjen vuoksi on tärkeää sopia avioehdossa, miten pari haluaa niiden kanssa tehdä. Avioehto voidaan myös laittaa koskemaan vain jotain tiettyä omaisuutta, yritystä tms. Tällaisten asioiden kanssa siis kannattaa olla huolellinen. Ja myöskin totesimme, että avioehdon tekemiseksi kannattaa käyttää lakimiestä apuna, jotta siitä tulee täysin sellainen, kuin aviopari haluaa.

Jokatapauksessa, avioehdolla on jostain syystä mielestäni liian negatiivinen sävy. Ymmärrän kyllä tavallaan heitäkin, jotka eivät missään tapauksessa avioehtoa halua. Itse olen kuitenkin kuullut sen verran tarinoita siitä, kuinka hankalaa ositukset eron sattuessa saattavat olla, joten itselleni en sellaista tilannetta haluaisi. Kun avioehto on allekirjoitettu, ei tarvitse jossitella mikä kuuluu kenellekin, jos avioero tulisikin. Itse näen avioehdon positiivisena asiana, sekä tavallaan sellaisena luottamuksena toiseen, kun asiasta pystyttiin sopimaan ja keskustelemaan avoimesti. Suosittelen siis jokaista käymään keskustelun aiheesta läpi, jos sitä ette ole vielä tehneet! :)  Suosittelen myös kovasti ottamaan selvää, mitä avioliitto lain puolesta merkitsee, mikäli sitäkään ei ole vielä tehnyt!

Noh, tämän tilityksen jälkeen kuitenkin pakko vielä sanoa, että toivon kuitenkin sydämeni pohjasta, että olemme yhdessä vielä silloinkin, kun ryppyisinä istumme kiikkustuolissa! <3 Kun paperi on allekirjoitettu, sen toivottavasti saa unohtaa sinne maistraattiin, eikä kaivaa sitä sieltä esiin, ennen kuin kuolema meidät erottaa!


Mitäs mieltä te olette avioehdosta? 

torstai 11. kesäkuuta 2015

Häävideo?

Noooooooouuuuuu, miksimiksimiksi mä menin kattomaan yhden ihanan häävideokoosteen jossa oli musiikit taustalla ja se oli jotenkin niin ihana ja upeesti tehty ja ääää??! Arvatkaa haluaisinko mäkin sellaisen nyt.. Tää on näitä hetkiä kun kiukuttaa mennä opiskelijabudjetilla naimisiin! Me päätettiin jo panostaa valokuvaajaan, en todella tiedä olisiko meillä varaa panostaa vielä videokuvaajaankin. Puuuh, mä oon just tämmönen etten haluasisi pihistää juuri mistään, mutta ei taida paljoa vaihtoehtoja olla! :D Mietin, että ihan hyvin videokuvaamiseen voisi nakittaa vaikka miehen veljistä jonkun, mutta eihän siitä kyllä yhtä upeaa tulisi kuin ammattilaisen käsissä. Ja toisaalta haluaisin, että jokainen vieras saisi nauttia pelkästä juhlasta, ilman että pitäisi miettiä jotain tehtävää.

Video olisi kyllä kaikinpuolin hyvä juttu. Monet kertoo, ettei esim. jännitykseltään muista mitään vihkimisestä, joten sitä olisi kiva katsoa jälkeenpäin videolta. Ja voin kuvitella itseni erittäin hyvin tähän tilanteeseen. Toisaalta voin myös kuvitella itseni tärisemässä ja itkemässä onnesta ja jännityksestä, joten en oo ihan varma haluanko nähdä sitä itse videolta, heh! Onko muilla muuten pelkoa siitä, että itkee silmät päästään alttarilla? :D Mä itse herkistelin jo miehen siskon maistraattivihkimisessä joka kestää ehkä minuutin, sekä nyyhkyttelen aina kaikille tv-ohjelmille joissa vihitään pareja.. Jos mä herkistyn tuntemattomien ihmisten vihkimisestä, niin miten mä itse pysyn kasassa kun me mennään naimisiin?!

Myöskin vieraiden pitämät puheet olisi ihanaa saada ikuistettua videolle, sekä muita ohjelmanumeroita.
Yhtenä vaihtoehtona, mistä oon jo tainnut aikaisemminkin mainita, kiva olisi jonkinlainen videobooth. Meidän juhlatilan eteisessä on sellainen hieman muusta tilasta eristetty nurkkaus, johon voisi laittaa tabletin johonkin telineeseen kiinni, jolloin ihmiset voisivat käydä kertomassa terveisiä sopivassa välissä. Niitä olisi niin hauska katsella jälkeenpäin! Olisiko kuitenkin liikaa jos on sekä photobooth että videobooth? Toisaalta, jos olisi se videokuvaaja, nämä terveisetkin saisi hieman helpommin videolle..


Onko teille tulossa videokuvaajaa? Must vai turhake? 

keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Paikkakortti-ideoita

Monet pohtivat sitä, tarvitseeko hääparin päättää juhlavieraiden istumapaikat juhlassa. Pienissä juhlissa on mielestäni ihan ok, jos paikkoja ei ole erikseen merkattu. Meidän vieraslistassa lukee kuitenkin jo n. 120 nimeä, joten silloin mielestäni on sujuvuuden kannalta tärkeää, että paikat merkitään. Muuten tulee helposti tilanteita, että jätetään tyhjiä paikkoja, joten viimeisten paikalle saapuvien pitäisi mennä hajapaikoille tuntemattomien kanssa istumaan. Sellaista tilannetta en kuitenkaan halua! Niimpä meille tulee paikkakortit. Pelkkä pöydän merkkaaminenkin voisi toisaalta riittää, mutta mun mielestä jonkinlaiset paikkakortit tuo kivan lisän kattaukseen.


Juhlapaikan eteistilaan ajattelin metsästää kirpparilta jonkin ison kehyksen, jonka voisin maalata punakultaiseksi. Kehysten tulisi olla sen verran isot, että niihin saisi sopivan isolla kirjoitettuna istumajärjestyksen.
A3 kokoisen paperin saisi vielä tulostettua nätillä fontilla, ehkä siihen voisi saada mahtumaan kaikkien vieraiden nimet. :) Oma käsiala ei ole niin nättiä, että haluaisin niitä itse kirjoittaa paperille!










                                                                                                                     




Jos meille tulisi maalaisromanttiset häät, vieressä olisi myös ihana idea istumajärjestyksen esillepanoon. Oon jotenkin tykästynyt noihin kakkupapereihin koristuksessa! :)






No sitten niihin itse paikkakortteihin! Näidenkin kanssa voisi käyttää vaikka minkälaista luovuutta, mutta itse taidan tykätä ihan pelkistetystä kaksin kerroin taitellusta kartongista.





Oon nyt jotenkin tykästynyt tuollaiseen yksinkertaiseen korttiin. Osaisinkohan itse tehdä jonkinlaisen nätin monogrammin meidän nimikirjaimista, jota voisi sitten käyttää muuallakin kuin paikkakorteissa? Olisi kiva saada se myös kutsukortteihin, vieraskirjalappuihin ja vaikka tienvarsikyltteihin? Pitääpäs jutella tuon meidän kutsukorttien graafisen suunnittelijan kanssa jos hän voisi samalla suunnitella tämänkin niin saisi tuon kutsukortteihinkin.. :) 
Mutta tällainen yksinkertaisuudessaan olisi mun mielestä oikein nätti.





Tykästyin tähänkin ideaan, ikään kuin servettirenkaan paikalla olisi tällainen nimilappu. Mutta toisaalta, jos meille on tulossa ne vieraskirjalappuset pöytään, niin tämän idean taidan itse haudata. Mutta näyttäis kyllä oikein siistiltä ja oma paikka löytyisi ainakin helposti, jos nimi on kirjoitettu pöytään noin isolla!













Kesähäihin täydellinen! Perhosen voisi tehdä omaan teemaväriin sopivaksi. Miksei toki tuohon haarukkaan voisi tehdä jotain toistakin kuviota, mutta mielestäni tuo perhonen on aika ihana! Tehtiin ainejärjestön sitseille tällaiset paikkakortit ja ne näytti kattauksessa kyllä tosi kivoilta. Mutta meidän teemaan ei taida perhoset sopia. :)





Viinilaseihin löytyy myös valmiina jo monenlaisia kuvioita paikkakorteiksi! Sydämen mallisia olen ainakin nähnyt Suomenkin verkkokaupoissa. Tämäkin sopisi kattaukseen hienosti!














Jos jostain saisin metsästettyä punakultaista glitterpaperia, voisi tämäkin olla yksi vaihtoehto meidän häihin! Punakulta näyttää kuitenkin olevan aika kiven alla, oon jo ehtinyt vähän tuskailla tän värivalinnan kanssa.. :D Vinkkejä otetaan vastaan, jos löytyy!




Miltäs näyttää? Aiotteko panostaa paikkakorteissa vai tuleeko teille niitä ollenkaan? :)

Kuvat: 123456 ja 7


maanantai 1. kesäkuuta 2015

Hääpuku, check!

Huuuh, nyt on tämän morsiamen olo helpottunut, nimittäin puku on löydetty. Niinhän siinä sitten loppujenlopuksi kävi, että se ensimmäinen puku joka mun päälle laitettiin, oli se the dress! Kävin kiertelemässä Helsingissä eri liikkeitä ja selaillut pukuja netistä, mutta kaikkia mä vertailin aina vaan tuohon kyseiseen pukuun. Nyt kun kävin sovittamassa sitä uudelleen, tuli erittäin varma olo että tässä se on! Niin helpottavaa ja ihanaa! :)

Puku on Seinäjoen RosAmorista (nimi muuten muuttumassa näillä näppäimillä Sannan Valkoiseksi Taloksi). Sanna on tähän mennessä ollut kyllä paras asiakaspalvelija verrattuna kaikkiin muihin hääpukuliikkeisiin missä oon käynyt. Hän osaa jotenkin lukea niin mielettömän hyvin kropan ja persoonan perusteella mikä kellekin sopii. Ja on muutenkin rento ja mukava. Suosittelen todella käymään kyseisessä liikkeessä kauempaakin! :)

Päädyin siihen, että vuokraan puvun. Ostohinta oli 1600e, joka on opiskelijabudjetille melko suolainen hinta, joten päädyttiin vuokraamiseen. Ja muutenkin, enhän mä sillä puvulla tekisi häiden jälkeen mitään, ei mulla olisi edes tilaa säilyttää sitä. Ja välillä tuntuu, että tuolla hääkirpputoreillakin menee jotkut puvut todella huonosti kaupaksi, tai ainakin ne pitäisi myydä eteenpäin tosi edullisesti. Joten oon erittäin tyytyväinen mun ratkaisuun. Mulle ei myöskään oo merkitystä jos puku on ollut jo jonkun päällä aiemmin. Olisin hyvillä mielin voinut ostaa käytetynkin puvun, mutta en ehtinyt löytää mieleistä, joten tällä mennään. Mitäs muut mieltä vuokraamisesta? Mahdollisuus vai ehdoton ei?

Tässä pieni sneak peek mun puvusta ;)





















Vihkisormus päädyttiin tilaamaan myös, sen saan ensi viikolla kotiin! Nyt taitaa olla isoimmat hankinnat tehtynä, niin siistiä! :)